Työnhaku pandemian aikana
Olen aina pitänyt ajatusten ja etenkin oivallusten jakamisesta täällä blogissa, siksi viime vuoden loppupuolella valmistelin tämän postauksen. Nimittäin työnhaustani korona-aikana, ja oivalsin aihetta miettiessäni että tässähän on karttunut paljon kokemusta matkan varrella, joten päätin rustata niistä tärkeimmät pointit ylös joka puolestaan voisi auttaa monia muita.
Tosiaankin, kuten tilastot kertovat karuna faktana, viime vuoden työttömyysluvut ovat pompanneet katosta läpi voisi sanoa, eikä valitettavasti vieläkään näy tyyntä horisonttia työllisyysrintamalla ja pahin saattaa olla vielä edessä. Erityinen piikki näkyi maalis-huhtikuun taitteessa, aika jolloin itsekin jäin ilman töitä. Siitä lähtien onkin tullut kerrytettyä jos jonkinlaista kokemusta työnhausta, ja halusinkin jakaa teille tätä kertynyttä tietoa ja viisautta, josta toivon mukaan on apua muille vielä samassa tilanteessa oleville. Alla siis oivalluksiani työnhausta normaalia haastavampina aikoina.
Kaikki alkaa valmistelusta, hyvästä sellaisesta
Kuten elämässä yleensä, yksi asia johtaa toiseen ja niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan, ja tämä pätee ehdottomasti työnhakuun myös. Sanoisin että tämä on se pohjustus-ja alustustyö, jonka sinun tulee tehdä jotta pääset eteenpäin hauissasi. Joten painotan seuraavia sanoja: valmistele joka ikistä hakemustasi pienintä yksityiskohtaa myöden. Tee taustatyötä yrityksestä ja positiosta johon olet hakemassa jo tässä vaiheessa, ota ennustajanhattu päähän ja mieti hieman intuitiiviesti minkätyylisestä hakemuksesta tämä firma saattaa innostua. Esimerkki: erääseen SaaS-yritykseen (service as a platform) hakiessani työnhakuilmoitukseen oli laitettu maininta ‘lähetä vapaamuotoinen hakemus valitsemassasi muodossa’, joka antaa aika vapaat kädet suunnitella, minkätyyppisellä hakemuksella haluat heidät vakuuttaa. Niinpä päätin heti etten tee perinteistä hakukirjettä Word-dokumenttiin, vaan teen mielummin jotain aivan uutta ja lähetin audio-hakemuksen. Tämä rekryprosessi johti siihen, että pääsin lopulta loppuvaiheeseen ja jopa neljänteen haastatteluun, mutta toinen hakija vei tuolloin pidemmän korren. Eli summauksena: vastaa työnantajan toiveeseen hieman intuitiivisella tasolla, tee se mikä itsestäsi tuntuu oikealta, eikä sen aina tarvitse olla se kaikista perinteisin tie. Erotu aina kun se on suinkin mahdollista, sillä kilpailua on siitä voit olla aivan satavarma. Tämä on hyväksi todettu keino, sillä linjan kivikova pitäminen toi minulle kymmenkunta haastattelua työnhakuaikanani.
Onnea, pääsit haastatteluun - nyt taistelu vasta alkaakin
Yleinen harhaluulo, mikä varmasti monilla on, taitaa olla se että uskotaan pelin olevan taputeltu ikäänkuin eduksesi silloin kun pääset haastatteluun. Enemmän väärin tätä ei voi ajatella, sillä totuus on että nyt vasta kilpailu alkaakin sillä olet päässyt parhaimmiston kanssa kilpailemaan. Tätä voisi verrata vähän MasterChef-ohjelmaan: et voi kuvitella, että pääset keskivertoannoksella jatkoon kun olet kolmen parhaan joukossa, vaan sinun on nyt enemmän kuin koskaan annettava parhaasi. Sinun on vakuutettava työnantaja omasta potentiaalistasi niin kirkkaasti kuin suinkin voit. Ja lisäksi sinun on usein saatava tähän vahvistusta suosittelijoiden muodossa, näinä päivinä kilpailun ollessa kovaa on hyvistä referensseistä enemmän apua kuin koskaan aiemmin.
Valmistaudu haastatteluun kaikin keinoin
Haastatteluun kuin haastatteluun ei koskaan voi mennä takki auki. Tässäkin on hyvä sukeltaa hieman intuitiiviselle tasolle ja kuvitella etukäteen potentiaalisia kysymyksiä joita työnantaja tulee mahdollisesti kysymään. Ja paras tapa onnistua koko haastattelussa on oppia tuntemaan itsesi eli valmistautua. Kirjaa ylös (ei vain päässä vaan myös paperille tai dokumenttiin) ainakin vahvuutesi sekä briiffi itsestäsi (työhistoriastasi) pähkinänkuoressa, sillä nämä kysymykset toistuvat poikkeuksetta lähes jokaisessa haastattelussa. Kun olet valmistautunut todella hyvin, hermoilet taatusti paljon vähemmän h:hetkenä, sen voin luvata. Sanoisin että suurin syy haastatteluissa hermoilemiselle on aivan varmasti se ettet ole valmistautunut riittävästi. Toki jokaisessa haastattelussa voi tulla yllätyskysymys mihin et ole valmistautunut, tuolloin on hyvä antaa itselleen aikaa miettiä vastaustaan eikä vaan tykittää vastausta vastauksen vuoksi.
Jos haet uuteen positioon tai startupiin, voit hyvinkin esittää ideoita joita olet itse oivaltanut tehtyäsi taustatyötä yrityksestä. Tämä asettaa sinut hyvään asemaan hakijana, sillä olet selkeästi perehtynyt tulevaan työpaikkaasi. Samoin kun työnantaja kysyy sinulta onko sinulla heille kysymyksiä, niin mitä parempi kysymyksesi on sen parempaan asemaan se sinut laittaa. Ei kannata kysyä siis helposti googletettavissa olevia kysymyksiä kuten ‘kuinka monta työntekijää teillä on’ tai ‘minä vuonna yritys perustettiin’ vaan huomattavasti parempia kysymyksiä ovat esimerkiksi työtehtävään liittyvät kysymykset jota ei vielä ole otettu puheeksi. Vaikka pahin on olla kysymättä mitään, lähes yhtä paha on kyllä valmistelemattoman kysymyksen lyöminen pöytään. Kaiken kaikkiaan luulen, että rekrytoijien pahin painajainen on henkilö, joka ei ole valmistautunut hänelle annettuun haastatteluaikaan.
Muista resilienssi hakutaipaleen aikana
Tulos 'kiitos, mutta ei kiitos' on ollut luonnollisesti paljon suurempi kuin aiemmin mainitsemani työhaastattelukutsu-lukuni, puhumattakaan työtarjousluvuista. Toisin sanoen, Ei on siis hyvinkin yleinen sana jota tulet kuulemaan toistuvasti työnhakutaipaleellasi ja urallasi, varsinkin alkuvaiheessa. Joskus saattaa tulla ihan luonnollinen ei, sillä olet tuntenut jo hakuaikana ja haastattelussa, ettei sinulla ja yrityksellä johon hait kohtaa dynamiikat millään tasolla etkä näe itseäsi yrityksessä, näin kävi kun hain yhteen ohjelmistoyritykseen. Mutta, liian usein tulee myös niitä haikeita Ei-vastauksia, tilanteita jolloin kaikki on mennyt nappiin ja olet pystynyt näkemään itsesi jo tulevassa roolissasi, olet asennoitunut työn aloittamiseen ja toiveet ovat olleet erittäin korkealla ja olet pötkinyt pitkälle. Mutta lopputulema on Ei. Tällöin joudut toden teolla ottamaan resilienssihattusi esille ja jatkaa matkaa kaikesta huolimatta. Itselläni on auttanut tilanteen reflektointi: oliko jotain, missä itse olisit voinut onnistua paremmin tai valmistautua huolellisemmin? Oliko yritys ja positio ylipäätänsä näköisesi tai rooli tarkoitettu juuri sinulle? Kirjaa ylös näitäkin ajatuksia, tämäntyylinen reflektointi ja oivallukset voi olla todella hyvästä jatkoasi ajatellen.
Olen koko elämäni ollut sitä tyyppiä, jolla on aika hankala sanoa ei, varsinkin kun kyse on työelämän mahdollisuuksista. Mutta, tässä 30 vuotta täyttäessäni huomasin Ei-sanan voimaannuttavan fiiliksen ja sen, ettei kaikelle ja kaikille suinkaan tarvitse sanoa Kyllä. Opi siis sanomaan Ei sellaisille asioille ja mahdollisuuksille, jotka eivät tunnu syystä tai toisesta täysin oikealta vatsassasi (gut feeling). Tämä on täysin helpommin sanottu kuin tehty, tiedän sen, mutta vähän tiedostavammalla läsnäololla ja harjoittelulla tulet siinä paremmaksi. Ei-sanan tokaisu voi hetkessä tuntua tosi latistavalta ja vaikealta, epäröivältäkin, mutta muista että se on näin vain siinä hetkessä. Muutaman tunnin päästä sinut valtaa suuri helpotuksen ja vapauden tunne. Onnistuit sanomaan Ei asialle, joka ei tuntunut itsestäsi oikealta suunnalta, ja voit olla ylpeä itsestäsi sillä se antaa tilaa oikealle mahdollisuudelle myöhemmin. Itse olen sanonut Ei jo kolmelle mahdollisuudelle lyhyen ajan sisään, kaikki sen jälkeen kun täytin 30 (en nyt sano, että tässä olisi jotain taikavoimaa vaan ennemmin ehkä iän tuomaa viisautta.)
Hyödynnä kaikki kanavat haussasi
Etsi mahdollisuuksia laajalti ja tee se aktiivisesti, eli vältä selaamasta vain yhtä työnhakusivustoa. Suosittelen myös tsekkaamaan sinua kiinnostavan yrityksen sosiaalisen median kanavat, lähinnä LinkedIn, johon yritykset usein ekana laittavat ilmoitusta uudesta avoimesta paikasta ja seuraa sieltä myös mitä verkostossasi tapahtuu. Myös vanha kunnon printtimedia saattaa olla tiesi onneen - tulevan työpaikkani hakuilmoitus oli lehdessä.
Pidä pää ylhäällä ja selkäranka suorana, loppuun asti
Taistele loppuun asti ja pidä toivon kipinä yllä.
Ja kirsikkana kakun päälle, tärkein oivallukseni: Älä anna periksi
Parhaat taistelijat ja myöskin menestyjät ovat niitä, jotka eivät anna periksi. Tämä kuulostaa näin kirjoitettuna suurelta kliseeltä jota kuulee kaikkialla, mutta samalla se on vaan niin totta. Sain tämän kokea onneksi jo nuorena (tai vielä nykyistäkin nuorempana, hehe) Englannissa opiskellessani, sillä välillä työ oli aikamoisessa suossa rympemistä deadlinejen,paineen ja palautteiden osalta. Olit yhtenä hetkenä alhaalla pohjalla ja hetkessä jälleen pää pilvissä kunnes tilanne kääntyi toisinpäin jälleen. Kaikesta tästä huolimatta, en koskaan antanut periksi. Älä anna sinäkään- usko, että sinun aikasi tulee vielä, sinun paikkasi löytyy vielä ja ohjaudut kaikkien vaiheiden jälkeen niille juuri oikeille raiteille. Työnhaku prosessina voi ajoittain olla hyvinkin uuvuttava kokemus, varmasti kaikki pidempään töitä hakeneet voivat tähän samaistua - tärkeintä on olla antamatta tälle uupumukselle valtaa, tai kieltävien vastausten olla esteenä näkemästä koko potentiaalisi.
Pidä siis usko ja kova tekeminen yllä, niinkuin oikein rankassa jumppatuokiossa tehdään: kun luulit kroppasi pystyvän juuri ja juuri tekeillä olevaan asiaan, pystyt kun yrität vielä hieman kovemmin vieläkin parempaan. Lopulta maalitaulu alkaa jo häämöttämään kohdallasi. Yksi kaikkien aikojen lempilainauksistani on: ‘Go the extra mile, it’s never crowded’. Jos olisin joskus ottanut tatuoinnin, siinä olisi lukenut nämä sanat. Ole ylpeä saavutuksistasi, kuten kirjoitin työelämää käsittelevässä artikkelissani viime keväänä. Elämässä ei aina ole kyse siitä, mitä saat aikaan ja minkälaista haipakkaa etenet, vaan myös jo kulkemallasi matkalla on suurempi merkitys kuin luulet. Toinen mahtava lainaus, johon nojaudun usein on: ‘Great things never came out of comfort zones’. Eli jos aina pysyt mukavuusalueellasi, et myöskään koskaan saavuta mitään itsellesi merkityksellistä - isojen asioiden tapahtuminen vaatii aina uhrauksia, uskallusta ja itsensä likoon laittamista.
Oma työnhakuni on päättynyt ja aloitan työt media-alalla nyt tässä kuussa.
Kuvat: Unsplash
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!