Suosikkivaellukset kotimaassa ja ulkomailla
Kuten moni etenkin minut hyvin tunteva tietää, viihdyn tosi hyvin luonnossa. Tämä ei ehkä aina ole ollut keissi, tai ehkä on ollutkin mutten ole sitä sisäistänyt vielä tuolloin. Vasta nyt viime vuosien aikana olen oivaltanut, että viihdyn tosi hyvin luontoa kokien ja hakeudun luontoon jopa ihan matkaillessa, aktiivilomat ovat siksi mieleeni. Ennen tärkeintä lomamatkalla oli shoppailu ja rannalla makoilu - nykyisin nuo kaksi jää helposti taka-alalle kun aktiviteetit kuten patikointi, pyöräily ja melonta ottavat enemmän ja enemmän tilaa lomapäivistä.
Miksi pidän juuri tästä tavasta on yksinkertaisesti se että jalan koet paljon enemmän, ja on ihan huikeaa päästä näkemään paikallista luontoa eri maailman kolkissa. Ympäristön näkökulmasta jalan ja pyörän selässä koettu matkailu on toki kestävämpääkin. Sain inspiraation tähän kirjoitelmaan katsoessani kuvia Lake Districtiltä vuodelta 2012 - jestas, reilu 8 vuotta sitten - joka taisikin olla ensimmäinen kunnon vaellukseni. Tässä siis sen pidempää turisematta (missään sen kummemmassa järjestyksessä, ennemmin siinä järjestyksessä kun mieleen juolahtaa) tähänastiset suosikkipatikoinnit- ja luontokohteet niin Suomessa kuin matkoilla tehdyt. Niitä on oikeastaan paljon enemmän kuin tässä listassa ilmenee, mutta jotta postauksesta ei tule kilometrin pituista niin vedin rajan johonkin vaikka tästä pitkä lista loppuviimein tulikin.
PS: tuli myös näin jälkikäteen mieleen, että haluan patistaa ja haastaa teitä katsomaan läpi omia lomamuistoja nyt, kun ulkomaanmatkailu ei ole ajankohtaista vielä ja aikaa on! Yllätytte takuulla siitä, mitä kaikkea olette nähneet ja kokeneet vuosien varrella. Liian usein keskitytään vain tulevaan ja sen surkutteluun, että voi että kun ei ulkomaanlomalle pääse. Käyttäkää sen sijaan tämä aikanne menneiden reissujen fiilistelyyn.
SNAEFELLSNES PENINSULA, ISLANTI
Luulen että tähän listalle päätyy heittämällä pari jos ei kolmekin patikointikohdetta juurikin Islannista. Maassa kun näitä on ihan loputtomiin, toinen toistaan upeammilla näköaloilla. Olen tainnut jo aiemmin tokaista, mutta sanon nyt uudelleen että jos olet luonnon ystävä ja viihdyt hyvin erämaisissa tunnelmissa upean ja erikoisenkin luonnon ympäröimänä, en voi suositella kohteeksi Islantia yhtään enempää. Tämä kuvassa näkyvä Snaefellsnes luonnonpuisto löytyy Islannin aivan länsirannikon peninsulasta/niemenpoukamasta ja on muistaakseni n. 3,5 tunnin ajomatkan päässä Reykjavikista. Voit jättää auton aika lähelle rantaa ja lähtee siitä talsimaan moneen eri suuntaan, tosin meidän matka-ajankohdan ollessa talvella (tai hyvin aikaisin keväällä) lumi esti monien reittien kulun, mutta jos menet kesällä niin valinnanvaraa on ihan mahdottomasti. Meidän matkamme suuntautui mustalle hiekkarannalle jota ympäröivät mahtavat vuoret ja kivikot. Saat talvisin täällä mahtavan upeita otoksia kun valkoinen lumi on rinta rinnan mustan hiekan kanssa rannalla. Tätä et näe missään muualla maailmassa!
Italiaan haluan vielä matkustaa monen monta kertaa elämäni aikana, se maa ei ole läheskään nähty. Edellisen Italia-reissun yhteydessä teimme melko aktiivisia juttuja etenkin Gardajärven loman aikana (olimme ekan osan lomasta Veronassa). Luontokohteista mieleen jäi etenkin Arcon kaupunkiin pyöräily, jossa kävimme myös sen linnakkeessa. Ihan ylös asti ei päässyt fillarilla, vaan loppumatkan sai patikoida. Kevätluonto ja maisemat täällä olivat kuitenkin vertaansa vailla. Malcesinessa sen sijaan tuli käytyä Monte Baldon Station ykkösessä patikoiden (elämäni ehkä rankin rutistus patikointimielessä, noin 600 metriä merenpinnan yläpuolella oli kohde ja 3-4 km sai kävellä täyttä yläjuoksua auringossa eli tuntui moninkertaiselta). Mutta kuten aina, huipulta oli näkemisen arvoiset maisemat jotka eivät ihan heti unohdu mielestä. PS: jos vielä uudelleen tulee mentyä samaan paikkaan, niin ehdottomasti valitsen gondolihissin, joka harmillisesti oli juuri vuosihuollossa matkamme aikana.
Kuten aiemmin mainittua, tämä taisi olla elämäni ensimmäinen pitkä vaellus ja tähänkin päivään mennessä yksiä pisimpiä päivävaelluksia (11 km tuli täyteen tuona päivänä). Jos olet matkalla jossakin päin pohjois-Englantia tai miksei Skotlannissakin, kannattaa tämä luonnonpuisto laittaa käyntilistalle. Kyseessä on Englannin suurimpia kansallispuistoja, ja maisemat ovat erittäin upeasti vaihtelevat aina vuorista pieniin lampiin ja maaseututaloista-ja lammasfarmeista pieniin jokiin ja isompiin järviin. Luonnon ja maisemien vaihtelevuus on niin suurta tällä reitillä, että et ehdi paljon miettiä sitä että jalat alkavat huutaa hoosiannaa. Loppupeleissä oikealla varustuksella tuo on erittäin kelpo päiväreitti.
LOCH NESS, INVERNESS, SKOTLANTI
Loch Ness ja Urquhartin linnalle annan isot suositukset jos liikut lähimailla. Muutenkin Skotlannin kärki on mahtavimpia paikkoja, jossa olen käynyt, aina Invernessin kylästä (tai kyllä se lähes kaupunki-kategoriaan menee) tuohon mahtavaan luontopolkuun Urquhartin linnalle. Järvi joka kiemurtelee sen ohi ei ole myöskään ihan pienimmästä päästä joten maisemat ovat taatusti upeat. PS: varmasti moni tänne matkustava odottaa Loch Nessin hirviöön törmäämistä kuin kuuta nousevaa, mutta kannattaa suhtautua tuohon tarinaan varauksella ettei pety (hehe).
Keskustan kupeessa sijaitsevassa pienessä puistossa Holyrood Park on patikointivuori mikä ei ole missään nimessä haastava tai vaikeakulkuinen. En ollut itse varustautunut minkään maan patikointivarustuksella käydessäni siellä ja pärjäsin oikein hyvin. Näet todella kivasti panoramanäkymät Edinburghin koko kaupungin yli erittäin vihreältä ja luonnonläheiseltä, ennen kaikkea rauhalliselta alueelta. Myös itse linnan vuori on toki näkemisen arvoinen kaupungissa, mutta jos haluat omaa rauhaa vaikka piknikin merkeissä niin suosittelen tätä nimenomaista kukkulaa.
Toinen paikka mikä niin ikään jätti ikuisen paikan sydämeen on Edinburghin eläintarha, monesta eri syystä mutta niistä suurimpana se, että siellä on vaalittu luontoa samalla lailla kuin Korkeasaaressa eli kyseessä ei ole mikään keinotekoinen massaeläintarha, sekä sen kauniiden maisemien tähden (eläintarha kohoaa vuoren huipulle ja eläimet näyttävät viihtyvän siellä tosi hyvin). Jos nyt vertaan vaikka isomman kaliiberin eläintarhoihin, esimerkiksi Ueno-eläintarhaan Tokiossa tai Barcelona Zoo:hon, on tämä Edinburghin kyllä moninkertaisesti kodikkaampi eläimille. Nyt kun oikein miettii niin Englanti-vuosina olisi todellakin voinut käydä enemmän eri luontokohteita koluamassa, tuntuu että tosi paljon jäi näkemättä esimerkiksi koko Wales hienoine luontokohteineen sekä etelärannikon varmasti upeat helmet kuten esimerkiksi Plymouth.
Euroopan suurimpiin kuuluva jäätikkö tuskin esittelyitä kaipaa, suosittelen isolla S:llä vaikka et lähimaille olisikaan suunnitellut majoittautua. Tai kannattaa kyllä ottaa majoitus läheisestä Höfnin kylästä jos päätät lähteä, Reykjavikiin on kuitenkin matkaa päälle 4 tuntia. Vatnajökullin kokeminen on kuitenkin kaiken matkanteon väärti. Tänne tosin pääsee perille asti vain nelivetoisilla truck-tyylisillä autoilla joten paras on osallistua opastetulle retkelle jossa menet ryhmän mukana joko jääluolaan (mahtavan upea paikka) tai jäätikkövaellukselle. Pituutta tällä jäätiköllä on 8 KM joten vaellettavaa riittää.
Islannin rinnalla parhaiden matkakokemusten 2020 (ja niiden harvojen matkakokemusten) joukkoon lukeutuu ehdottomasti Puumalan rengasreitti. Tämä ei ollut patikointi vaan pyöräreissu, ja suosittelenkin pyörän vuokraamista jos suunnittelet Saimaan rengasreittiä. Jos haluat polkea koko reitin (60km) kannattaa ottaa huomioon lautan Norppa II aikataulut koska se kulkee kerran päivässä. Me pyöräiltiin 47 km ja siitä sai jo kunnon urheilut sille ja seuraavallekin päivälle. Saimaa on ehdottomasti Suomi-matkailun helmiä ja tämä mielipide pitää!
FUSHIMI INARI TAISHA, KYOTO, JAPANI
Vuonna 711 rakennettu Inari-Taisha temppeli ja sen vuorireitti Kyotossa on yksiä upeimpia juttuja joita olen tähän asti nähnyt. Sen tuhannet oranssit torii-portit luikertelee mäkeä ylös ja on kerrassaan upeat todistaa. Rakentaminen on varmasti kestänyt tuhottoman määrän aikaa. Patikointireitti vuoren huipulle ei ole valaistu, joten meiltä jäi harmillisesti näkemättä vuoren huippu reissulla kun ehti tulla pimeää, eli kannattaa lähteä jo aikaisin matkaan (kesällä riittää jos lähtee vaikka iltapäivästä).
Tässä ehdoton vierailukohde, jos tykkäät patikoinnista ja olet suuntaamassa Islantiin. Upeat aavat näkymät avautuu Atlantille, ja merenkäynti on sen mukaista. Talvisin varoittaisin aika kovista tuulista, ja hankalasta tiestä perille (pikkutiet eivät todellakaan ole aina priimakunnossa Islannissa talvisin joten menet vähän omalla vastuulla). Kaikki meni kuitenkin hyvin ja päästiin perille asti. Kesällä täällä vuoren reunalla pesii tuhannet lunnit (puffins).
Jos matkustat Japaniin, käy siellä bamboo-metsässä, sillä se on kyllä kerran elämässä-kategorian kokemus. Voit valita myös opastetun kierroksen, joka vie syvemmälle metsään tai kävellä merkittyä reittiä pitkin. Bamboo-metsä on kaikessa yksinkertaisuudessaan ainutlaatuinen kokemus.
Nämä eivät mene täysin patikointi-kategoriaan, vaan ovat hyvin tavoitettavissa pyörän selässä molemmat paikat, tietenkin riippuen siitä missä majoitut Ishigakilla. Koskaan ei ole tullut sellaista Havaiji-fiilistä kuin noihin paikkoihin pyöräillessä. Näet mahtavaa luontoa, vihreistä sademetsistä avomerimaisemiin. Ei edes taifuunivaroitus pystynyt (lähes..) pilaamaan retkeä Kabira Baylle. Käy näillä kahdella rannalla jos olet Ishigakilla!
Ruotsin kansallispuistot ovat tosi hämärän peitossa noin kaiken kaikkiaan, mutta jossain on sentään tullut patikoitua Ruotsissa, nimittäin länsi-rannikon upealla Marstrandin saarella, joka on tosi suosittu lomakohde paikallisille kesäisin (vähän kun meidän Hanko). Marstrandin ympäri kannattaa patikoida (Marstrands naturreservat), koko reitti on muistaakseni 5-10 km ja näet sillä matkalla kyllä aivan upeita maisemia, jylhien kivikkoisten vuorten lisäksi myös paraatipaikalta niin länsi-Ruotsin ulkosaaristoa ja aavaa merta.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!