Real-life Narnia - tervetuloa vuosi 2021

Hyvää Uutta Alkanutta vuotta 2021 blogiin! Otinpa nähtävästi hieman joululomaa täältäkin näin loppu-ja alkuvuoden ratoksi. Kirjoitettuna on muutamia juttuja joita suunnittelin julkaistavaksi jo viime kuun puolella, mutta kuten joka vuonna niin joulu tuli tälläkin kertaa niin hui hai, että ei ollut aikaakaan niin se oli jo ohi ja uusivuosi kolkutteli ovelle, joten niiden juttujen julkaisu sai siirtyä nyt tammikuulle. Mutta ensin halusin tulla toivottamaan uutta alkanutta vuotta näiden kuvien saattelemana. Yllä näkyy siis maisemat, jossa tuli vietettyä vuoden 2020 viimeisiä hetkiä ja jossa toivotimme 2021 tervetulleeksi, nimittäin vanhoissa kunnon mökkimaisemissa mutta aivan eri lailla kuin me sen tiesimme ja olimme aiemmin kokeneet. Tästä syystä uudenvuoden juhlasta kuoriutuikin sellainen seikkailu, joka jätti täysin vertaansa vaille ja tämä olikin heittämällä yksiä parhaita jollei paras uusivuosi, jonka olen kokenut!

Tämä yllänäkyvä kuva otettu klo 16:30. Kaamos oli ilmeinen😬

Mökkimme ei siis ole lähtökohtaisesti talvi-asuttava, koska sieltä puuttuu kokonaan juokseva vesi ja lämmityssysteemit ylipäätään ovat melko alkeelliset, lukuun ottamatta patterilämmitystä joka mökistä kyllä löytyy (onneksi). Mutta mitään muuta modernia lämmitystä ei ole, joka kenties uusista mökeistä löytyy. Kukaan ei ole myöskään koskaan testannut siellä sydäntalvella yöpymistä 30 vuoden aikana, joten on sanomattakin selvää että alkuun vähän jännitti miten tässä käy. Näin jälkikäteen voin todeta, että kaikki jännitysmomentit olivat turhia, koska koko reissu meni olosuhteisiin nähden paremmin kuin hyvin, ja se sai itseasiassa aikaan innostuksen alkaa tosissaan harkitsemaan mökkeilyä vuoden ympäri. Lämmitys ei ollut ongelma ja itseasiassa se olikin alkuun suurin jännitysmomentti mutta loppuviimein pienin ongelma. Jos ongelmia täytyy kaivella niin niistä suurin oli juurikin pesuveden saanti järven ollessa jäässä, mutta sekin saatiin ratkaistua pienellä jäänhakkuulla ja kärsivällisyydellä. Muutoin mökki-Uudenvuodenvietossa pystyi tekemään kaiken sen mitä kaupungissakin olisi tehnyt ja mikä parasta vähän enemmänkin, olihan miljöö ihan täysin uniikki ja eri.

Parasta oli LUMI ja viehettävä talvi-maisema, joka oli vastassa heti kättelyssä sillä välin kun Helsingissä maa oli alati musta ja talvesta ei ollut vielä silloin tietoakaan. Täytyy myöntää että pahinta ja samaan aikaan parasta oli kaamospimeys. Se iski tuttuun tapaan 16 aikoihin ja iski todella kovaa. Sen tulon huomasi paremmin maalla kuin kaupungissa. Sitä oppi jopa vähän pelkäämään, että kohta se iänikuinen yö alkaa. Mutta - samaan aikaan kun se oli järjetön, oli siinä samalla jotain hyvinkin charmanttia, jonka myöhään tulee unohtamaan 😍

Mökkitiellämme ei ole aurausta talvisin, joten jos sinne mielii vielä toisenkin kerran tänä talvena saa hankkia omat paremmat aurausvälineet, muutoin siellä parin päivän viettäminen ei ole minkään maan ongelma, päinvastoin se on mitä mahtavin elämys jos viihtyy erakkomaisemissa kaukana kaikesta. Kuten moni tietää niin nautin hiljaisuudesta ja meditatiivisesta miljööstä, siksi ei ole lainkaan poissuljettu että jonain päivänä asuisin ainakin puolet vuodesta mökkimaisemissa. Viime vuosi oli outo ja erilainen monella tapaa, mutta kuten ehkä aiemmin olen todennut niin siitä on pyrkinyt parhaansa mukaan löytämään niitä kultareunuksia aina kun mahdollista, ja tämä UV oli toden totta yksi niistä.

//Nina