Joogan merkitys elämässäni



Olen jo pidemmän aikaa ollut aikeissa kirjoittaa joogasta, sillä se tuntuu luontevalta, onhan se isompaakin isompi osa elämääni ollut jo monta vuotta. Mutta, koska blogini aihepiiri on pysytellyt jo jonkin aikaa enemmän ns. kuvakirjaston tapaisena, jossa näkyy otteita omasta arjestani pintapuolisesti, on nämä syvälliset kirjoitukset jääneet hieman sivuun tai oikeastaan pois kokonaan. Jos kirjoittaisin blogia täyspäiväisesti, varmasti tänne tupsahtelisi tuon tuosta ajatuksia ja syviä kirjoituksia, sen verran diippi olen ihmisenäkin. No, se siitä, ja aiheeseen vihdoin ja viimein!


Aloitin siis joogan harrastamisen jo yliopistovuosinani Englannissa. Kävin opiskelukavereiden kanssa kokeilemassa aiemmin m.m. zumbaa yliopistomme tarjoamilla jumppatunneilla, sekä salilla monta kertaa, saamatta siitä kuitenkaan mitään sen suurempaa irti. Suomessa ollessani kuntosaleilla kokeilin m.m. lihasvoimaa edistäviä treenejä; kahvakuulaa, spinningiä ja aerobisempia lajeja, vieläkään löytämättä sitä omaa ‘juttua’. Mutta niihän se vaan on, että etsimällä sen lopulta löytää, niinkuin monessa muussa elämään liittyvässä asiassa. Joten lopulta keväällä 2014, löysin joogan.


Kokeilin tätä ihan summan mutikassa, ilman minkäänlaista suositusta ko. opettajan tunneista. Huomasin kuitenkin nopeasti, että kannatti. Joogaopettajani Fran oli hieman varttuneempi naishenkilö, mutta aivan uskomattomassa kunnossa. Hän oli, vaikka sali oli täynnä 20-jotain opiskelijoita, meistä se ehdottomasti notkein ja taipuvaisin yksilö. Hän kertoi viettävänsä pitkiä talvia Floridassa, ja jo silloin ihannoin hänen myönteistä elämänasennettaan ja uskomatonta energisyyttään ja energiaa itsessään. Hän todella haastoi meidät, teki sen inspiroivasti, ja antoi hyvin yksilöpalautetta vaikka joogasalissa oli varmasti 50 muutakin jumppaajaa. Joten, tämän ensimmäisen kerran jälkeen palasin joka keskiviikko-ilta Franin joogaan. Siitä muodostui rutiini. Ja nyt päästäänkin joogan ytimeen - siitä on tultava rutiini, jotta sen hyödyt voidaan todella mitata vaakakupissa. Tämähän pätee lähes kaikkiin liikuntamuotoihin.


Nykyään elämme hyvin suorituskeskeistä ja kiireistä arkea. Jotenkin ei vaan riitä olla, vaan kokoajan pitäisi suorittaa ja tehdä siistejä asioita- puhutaan arjen suorittamisesta ihan käsitteenä. Eli kun ollaan jossain, ei osata kunnolla nauttia siitäkään vaan mieli ryntäileekin jo seuraavaan paikkaan, kuin laukkahevonen. Ei osata ottaa iisisti ja aika itselleen jää usein hyvin vähiin. Uskoisin, että tämä on se perimmäinen syy miksi juuri mindfulness, jooga-ja meditaatioharjoitukset ovat tämän päivän juttu.  Ne tarjoaa nopean tavan päästää irti päivän kiireistä ja päästä rauhoittuneeseen ja rentoon mielentilaan. Kun katselee jooga-aiheisia ryhmäliikuntatunteja ja studioita, ei ole aivan harvinaista että joka toinen tunti on myyty loppuun. Itse tykkään joogata niin hot yoga-studiolla kuin ulkona luonnossakin, jos miljöö (ja keli) on paikallaan.



‘Jooga on mielen ja kehon harjoittelua’, kuulee usein sanottavan. Suurin virhe, jonka aloitteleva joogaaja usein tekee, on pelkästään ulkomuotoon keskittyminen. Ei siis muisteta hengittää kunnolla, joka on joogaharjoituksen ehdoton perusta. Huomaat kyllä tunnin jälkeen, jos olet tehnyt hengityksen oikeaoppisesti. Olet kuin uudelleensyntynyt, mikäli fiilis matolle mentäessä oli vaikkapa alakuloinen, stressaantunut tai ahdistunut. Itselläni meni jonkin aikaa, ennenkuin opin tämänkin joogasta. Kun hengität oikein, saat tunnilta maksimaalisen hyödyn irti - asanat ovat vain koristeita, niinkuin sanotaan. Keskittyminen hengittämiseen tuottaa tulosta siinä mielessä, että tasapaino parantuu, taipuvuus lisääntyy ja pystyt täydellisesti syventymään asanaan. Itselläni mielikuvaharjoittelu on auttanut oikean hengitystekniikan löytämisessä, en siis vaan hengittele syvään sisään ja ulos, vaan mietin jotakin skenaariota silmät kiinni, vaikkapa auringonlaskua merelle. Meditoin siis hieman siinä sivussa, joka antaa koko harjoitukselle uuden ulottuvuuden. Mutta aivan helppoa tämä ei ole, sen kaikki joogaa harrastavat tai kokeilleet tunnistavat - ajatus kun tosiaan tuppaa vähän liiankin helposti herpaantumaan olennaisesta. Joudut siis toden teolla tekemään töitä sen eteen, että mieli pysyy lujasti mielikuvassa ja harjoituksessa, vähintään yhtä paljon kuin joudut työskentelemään asanan itsensä onnistumiseksi.

Ajan mittaan opit tekemään meditaation entistä syventyneemmin eli mielikuvaharjoittelua lisäämällä, esim. kuohua laineiden pinnassa, lintuja lentämässä, ajattelemalla skenaarion värejä jne. 


Nyt olen kertonut jonkin verran itse joogan kokemuksesta, mutten vielä liiemmin sen vaikutuksista. Mitä konkreettista eroa jooga tarjoaa siis elämääni? Tässä muutama kohta jonka olen kirkkaasti havainnut olevan joogan ansiota:

  • Keskittyneisyys on parantunut. Olin ennen hieman rauhaton sielu; en pystynyt oikein rauhoittumaan edes iltamyöhällä pitkän päivän päätteeksi, vaan olin vähän niinkuin ‘yökukkuja’ ihan siihen saakka periaatteessa kun joogan aloitin. Keskittyneisyydestä on ollut suurta hyötyä etenkin työ-mutta myös arkielämässä.
  • Tästä päästäänkin kohtaan sisäinen rauhoittuneisuus. Olen siis iltaisin terveen väsynyt nykyään, eikä tee mieli keksiä kaikkia virikkeitä yömyöhään vaan sänkyyn mennään ns. ‘ihmisten aikoihin’. Rauhoittuneeseen tilaan pääseminen takaa myös hyvät yöunet, ja tiedän kokemuksesta että kun mieli on tarpeeksi stressaantunut ja levoton iltamyöhään, ei uni tule pahimmassa tapauksessa kun vasta aamuyöstä. Tätä kierrettä välttääkseni treenaan joogaa vähintään kolme kertaa viikossa, jopa vaikka olisin flunssassa. Jooga on aidosti auttanut päästämään irti turhista ajatuksista jotka jyllää pääkopassa - se on jotenkin maagista miten ne vaan treenin jälkeen ovat hävinneet ja tunnen negatiivisten tuntemuksien sijaan itseni sekä luovaksi että iloisemmaksi.
  • Tietoisuus, sitä painotetaan paljon joogatunneilla ja tämän voin allekirjoittaakin, tunnen olevani tietoinen ja mieli valaistuu jokaisen joogan jälkeen. 
  • Seesteisyys, ilo ja harmonia; nimenomaan mieliala nousee uusiin ulottuvuuksiin kun olet joogannut, vaikka kyseessä olisi vain ollut lyhyt treeni mutta kun teet sen täysillä ja hyvin, tunnet senkin vaikutuksen heti paikalla harjoituksen jälkeen ja sillä on parhaimmassa tapauksessa koko päiväksi kantava vaikutus mielialaasi. Juurikin siksi on niin suosittua aloittaa aamu joogalla.
  • Viimeisenä ja oikeastaan vähäisimpänä mainintsisin kehon jumppaaminen ja notkeuden lisääntyminen. Nämä seikat eivät olleet se syy miksi joogan aloitin, mutta onhan joogakin treeniä vaikket sitä sillä tavalla mieti kun nautit joka hetkestä niin paljon. Varsinkin hot joga polttaa tosi tehokkaasti kaloreita, tunti polttaa noin saman verran kuin puolituntinen sisäpyöräilytunti. Vertaisin ‘sen oikean’ urheilulajin löytämisen siis vähän sen oikean työn löytämiseen: aika menee kuin siivillä, etkä oikein tajua tekeväsi töitä. Jooga on myös helppo yhdistää muihin liikuntamuotoihin kuten juoksuun ja pyöräilyyn, se tuo hyvää vastapainoa vauhdikkaille lajeille.

Tässä siis pieni (eikä niin pienikään) stoori joogan vaikutuksesta omaan elämääni. Ja tästä se vasta alkaa, tunnen että joogamatkani on aika pitkä, sen verran paljon positiivista fiilistä se on tuonut jo näiden muutamien vuosien aikana. Unelmana olisi tietenkin osallistua joogaretriittiin joskus, jossa aidosti syvennytään kaikkeen joogan ja mindfulnesin maailmaan. Moni kertoo, että tällaiset matkat ovat olleet lähes elämäämullistavia kokemuksia, niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin. Mutta onhan tällä kaikella perää, sillä sitähän sanotaan että epämukavissa tai ahdistavissa tilanteissa, hengitä syvään sisään ja ulos muutaman kerran. Ja tätähän sitä joogassa tehdään vähän enemmänkin. Summa summarum: ihmisten pitäisi joogata enemmän tai tehdä mindfulness-ja mielikuvaharjoituksia. En voi muuta kuin suositella näiden harjoitusta kaikille, jotka tuntevat että kiire arki ja elämä ylipäänsä ottaa ylivallan kehossa ja mielessä.

PICTURE CREDITS: Unsplash

//Nina

Kommentit