The two last months of the year
Yllä: aloitetaan juhlavimmasta, joulukuusi vuosimallia 2021
En oikein tiennyt millä kielellä laittaisin otsikon menemään tähän kirjoitukseen - olen halunnut pitää sen suomenkielisenä nyt etenkin kun kirjoitan vain suomeksi, mutta otsikko olisi ollut jotenkin niin traagisen kuuloinen suomeksi (vuoden pari viimeistä kuukautta), jotenkin positiivisempi klangi tuossa englanninkielisessä niin pidetään tuo 😆 eli nyt tässä kuvamateriaalia ei suinkaan koko elämän parilta viimeiseltä kuukaudelta, vaan tämän vuoden!
Kyllä se aina vaan jaksaa yllättää miten nopeasti vuosi loppupeleissä vierähtää. Tämä(kin) syksy on ollut vielä kaiken lisäksi tosi kiireinen, on ollut paljon eri juttuja ja suunnitteluja sekä vapaalla että työssä joten oikeastaan kaikki vapaa-aika on pyhitetty palautumiseen, joka sekin erittäin tärkeä jokaisen muistaa tehdä. Mutta vaikka viime kirjoitelmasta onkin aikaa, en suinkaan (tietenkään) ole blogia unohtanut, päinvastoin, tämä että istun alas ja kirjoitan jotain kuulumisia on aina aika-ajoin mielessäni, harmillisesti se vaan usein jää sinne pitäisi-listalle. Onneksi toimintaa aina kuitenkin loppuviimein tapahtuu täälläkin!
Eräs jooga-ohjaaja jota seuraan Youtubessa tekee usein niin että on kauan poissa mutta yhtäkkiä tuleekin vähän pidempi ei-joogaan liittyvä video, niitä on aina ilo seurata vaikka viime kerrasta olisi aikaa. Samaa tekee nykyisin myös moni entinen hyvinkin aktiivinen bloggaaja. Muutenkin luulen, ettei blogin kirjoittaminen ole ihan kuuminta hottia enää nykyisin kaiken muun vaihtoehtoisen median sivussa - ehkäpä olen outolintu, mutta haluan kulkea vasten valtavirtaa. Silläkin kustannuksella, että todennäköisesti ainoat blogia päivittävät ovat nykyisin poliitikot ja ehkä kourallinen muista aiheista kirjoittavia kuten allekirjoittanut😀 En sentään lähetä faksina näitä kuulumisia tutuille ja tuntemattomille, se vasta retroa olisikin..
Tässä yllä talvinen (päivä) reissu mökillemme taannoin. Ja tietenkin kuvatodiste omasta lempiharrastuksestani jo toista vuotta/kautta putkeen: avantouinti! Olen ehkä aiemmin jo kertonut mutta aloitin sen harrastamisen (lue: testaamisen) back in the days vuonna 2018, mutten silloin oikein vielä koukuttunut, taisi olla tuo maaginen kolmenkympin rajapyykki jolla oli osuutta asiaan, alkoi avanto ihmeellisesti kiinnostelemaan heti sen jälkeen. Nykyisin käyn kerran viikossa, menen ihan säällä kuin säällä, syysmyräkässäkin, jos olen jonain päivänä pakannut uimakamppeet ja päättänyt mennä. Se vaatii siis samaa itsekuria kuin mikä tahansa urheiluharrastus.
Ja kyllä minä nyt ymmärrän sen mistä kaikki pitkän linjan avantouimarit puhuvat, siihen tulee pienimuotoinen addiktio. Plussat on tietenkin se että se on verrattain erittäin vähän aikaa vaativa harrastus, pulahdat mereen/järveen ja et jää sinne asumaan suinkaan vaan poistut hetken uituasi. Käynti avannolla kestää kohdallani siis yleensä 20-25 minuuttia kaikkeudessaan pukeutuminen mukaanlukien. Lisäksi saat siitä kaivattua raitista ilmaa, tunnet olosi todella hyväksi ja vahvaksi sieltä noustuasi (kuten urheilusuorituksen jälkeenkin). Vinkkini aloittelijalle olisi, että kannattaa hankkia kunnon varusteet (ainakin tossut ja uimahanskat) jos aiot vähänkin useammin käydä, sillä tavalla teet kokemuksestasi miellyttävämmän. Lisäksi, älä panikoi faktaa että olet menossa jääkylmään veteen. Ota rauhallisesti ja muista hengittää. Etukäteispanikointi on varmaan se syy, miksi avanto lähinnä kauhistuttaa suurinta osaa ihmisistä. Uskaltaudu kokeilemaan. Vettä se vain on!
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!