Unelmien manifestoinnista (be careful what you wish for)

Oletko koskaan miettinyt elämässäsi tapahtuneita suuria asioita ja tilanteita - ovatko ne olleet vain sattumaa tai tulleet asioiden manifestoinnin ja sisäistämisen kautta elämääsi? Ovatko ne olleet toisin sanoen unelmia jotka ovat käyneet toteen, kun olet uskaltanut sisäistää niitä? Aloin miettimään asiaa oman elämäni kautta ja tulin siihen lopputulokseen, että kaikki tähän asti suuret ja merkitykselliset asiat ja käännekohdat elämässäni ovat tapahtuneet jonkin asteen manifestoinnin kautta. Toisia asioita olen miettinyt enemmän, toisia vähemmän, mutta kaiken olen manifestoinut jollain tasolla. Annan muutaman esimerkin, jossa manifestoinnilla on ollut elämääni suurempi merkitys kuin alkuun luulinkaan:

Näin tai kuvittelin itseni aikoinaan Nordjobbin kautta töitä pohjoismaista hakiessani selkeästi Islannissa hoitamassa eläimiä farmitilalla. Manifestoin siis jo töiden hakuvaiheessa sen, miltä työ näyttäisi käytännössä tulevaisuudessa, ilman minkäänlaisia takeita siitä että minut valitaan paikkaan tai mihinkään hakemistani maista. Miten kävikään? Muutamaa kuukautta myöhemmin seilasin Ahvenanmaalle kesätöihin, ja siellä asuntoni sijaitsi lähellä lammastarhaa. En konkreettisesti syöttänyt eläimiä työkseni, mutta pääsin ainakin moikkaamaan niitä joka aamu töihin kulkiessani. Nyt myöhemmällä iällä seisoin maantien laidalla Islannissa, vieressäni islanninhevoset tarhassa ja syötin niille mysliä. Tässä tapauksessa kyse oli lomamatkasta, mutta jollain tapaa tämä alkumanifestointi oli käynyt toteen, vaikkei se ihan suoranaisesti tapahtunutkaan niin miten olin sen alun perin kuvitellut. Mutta sanoisin, että sillä että pystyin ja uskalsin nähdä tapahtuman realisoituvan, eli manifestoida tapahtuneen etukäteen, oli suurempi merkitys sen toteutumiseen lopulta kuin silloin siihen aikaan uskoinkaan.

Toinen esimerkki: näin kerran todentuntuista unta, että kuljin hissillä ylös Tukholman keskustassa olevaan pilvenpiirtäjän omaiseen rakennukseen (olin unessa työmatkalla). Herätessäni aamulla muistin unen hyvin selkeästi, ja kerroin vielä siskolleni siitä ja toivoin unen käyvän jonain päivänä toteen. Tämän unen manifestoinnissa todeksi meni vähän pidempään, mutta 2,5 vuotta myöhemmin astuin Tukholman Waterfront Buildningiin sisään ja tunsin, että tämä oli se rakennus jonka näin unessani. Olin työmatkalla tuolloin tiimini kanssa, tapaamassa meidän päämiehiä ja pohjoismaiden pääkonttorin ihmisiä ko.rakennuksessa. Olen tajunnut tämän myöhemmin vasta selkeämmin, että tuota kun tarpeeksi kovaa toivoin niin sekin kävi toteen.

Kolmas esimerkki onkin yksi elämäni suurimmista manifestoinneista so far: Opiskelin Englannissa ja kurssimme aiheeksi tuli kestävä kehitys muotikaupan alalla ja BRIC-maat (Brazil, Russia, India ja China) joita povattiin tulevaisuuden hallitsijoiksi maailmantaloudessa. Saimme noista neljästä maasta valita itseämme puhuttelevimman vaihtoehdon, josta tekisimme research-projektia ja lopulta raportin valitsemaamme lehteen. Mietin ensin Brasiliaa, ja aloinkin tehdä taustatyötä alkuun siitä, mutta aika pian opettajamme näytti kuvia edellisvuoden opiskelijoiden Kiinan ja Shanghain matkasta, ja paikka näytti sen verran huikealta että päätin muuttaa aihettani ja aloinkin tekemään raporttia Shanghaista ja sen nousevista ekomuodin suunnittelijoista. Taustatyötä tehdessäni huomasin, kuinka viehätyin paikasta aina vain enemmän ja kuvittelinkin itseni sinne tarpomaan kaupungin katuja ja paikallisten ekoyritysten luona visiitillä. Muutaman viikon kuluttua menin yliopiston salille, ja treenin jälkeen näin eväitäni syödessä aulan pöydällä lojuvan ilmoituksen opintomatka-stipendihakemuksesta toisen vuoden opiskelijoille (joka tuohon aikaan olin) ja rupesin lukemaan kiinnostuneena. Ilmoituksessa oli tarkat ohjeet, miten stipendiä tuli hakea, ja ryhdyin tyylilleni ominaisesti tuumasta toimeen. En ole koskaan ollut sen tyylinen ihminen, että ajattelen ‘teen tämän joku toinen päivä, jos inspis iskee’ vaan silloin kun jotakin tarpeeksi haluan niin silloin hoidan homman heti ja kunnolla. Muutamaa päivää myöhemmin olinkin jo laittanut stipendihakemusta tulille ja jäin odottelemaan vastauksia.

Tähän aikaan elämä Englannissa ei sujunut kuin Strömsössä, olin kyllä kiinnostunut opiskelusta mutta muu elämä tökki, maa oli muutenkin sateinen ja ankea ja motivaation puute vaivasi ja usein oli melko yksinäinen olo. Unelma mahdollisesta Kiinan matkasta kuitenkin kytesi alitajunnassani ja sen voimin jaksoin eteenpäin. Ja kuinkas sitten kävikään? Avasin meiliboksini eräänä iltana ja näin siinä saapuneena monta liitettyä dokumenttia. Mietin, että mikä viestispämmi tänne on saapunut. No, avasin niistä yhden ja siinä haluttiin lisätietoja matkaani liittyvistä yksityiskohdista ja ajankohdista ja vahvistuskirje mukana, että hakemukseni on valittu 150 hakijan joukosta. Arvaatte varmaan sitä ilon tunnetta, joka tästä seurasi. Itseasiassa, tämä ilta tuo vieläkin tunteet pintaan. Sitä tunnetta, kun unelmasi on käymässä toteen, kun on vaikea voittaa. Voin kyllä myöntää tosin, että lentokoneeseen noustessani kohti Pariisia ja sitä kautta Shanghaita tuli ekaa kertaa sellainen fiilis, että pitäisikö vähän alkaa varomaan mitä toivoo, se voi nimittäin toteutua. Selvisin kuitenkin reissusta hyvin vaikka yksin matkustinkin 23-vuotiaana eri puolelle maailmaa.

Neljäs esimerkki: Työskennellessäni edustamallani tuotemerkillä näin kuvia eräästä kivasta tapahtumasta, jossa oli pystytetty puumajoja metsään ja kaikki työntekijät olivat koolla. Sain kuulla, että kyse on Nature Weekend-nimisestä tapahtumasta jossa kohdemaa ja lokaatio vaihtuu vuosittain. Luonnon ystävänä jo nimi puhutteli tarpeeksi. Otin tavoitteekseni päästä Nature Weekendiin jonain päivänä. Uskalsin puhua tästä myös esimiehilleni, tai mainita olevani kiinnostunut. Eräänä päivänä sain puhelun, jossa minut kutsuttiin mukaan sen vuoden Nature Weekendiin Portugaliin ja vähän ajan päästä tuli lentoliput sähköpostiin, ja näin jälleen kerran toisen unelmani käyvän toteen. Lopulta saavuin Anantara Villamoura resortiin, 5-tähden hotelliin keskelle golfkenttiä jossa yritys missä työskentelin oli varannut meille koko viikonlopuksi, ei mitään pienemää kuin koko hotellin. Silloin pystyin sanomaan, että olen juuri oikeassa paikassa. 

Kirjoitin tämän postauksen siksi, että halusin todistaa ettei elämän suurien asioiden manifestointi ole ihan tuulesta temmattua. If you can dream it, it can happen - so get dreaming, kuuluu lausunto, ja en voisi olla enemmän samaa mieltä. Toinen on ‘unelmasta tulee tavoite, kun sen sanoo ääneen’. Liian usein ajatellaan, valitettavasti, että unelmointi on ihan turhaa hihhulihommaa ja daydreamin' on ihan yksi tyhjän kanssa, koska ei se mitä toivot ja haluat kuitenkaan toteudu ja uskotaan että asiat vaan tapahtuvat jos on tapahtuaakseen ja jäädään venailemaan tätä päivää koittavaksi. Jos asenne on tämä, voit olla varma että unelmien toteutuminen vaikeutuu huomattavasti jollei ole täysin mahdotonta. Kun teet töitä asioiden eteen ja visualisoit tilanteen toteutumisen se myös pelottavan usein toteutuu. Vetovoiman laki kutsuu usein puoleensa enemmänkin asioita: voitettuani stipendin Kiinan matkalle, myös sosiaalinen elämäni vilkastui Englannissa ja asiat rupesi menemään mahtavasti elämän muilla osa-alueilla.

Tämä johtui huomattavan paljon siitä, että uskalsin kuvitella itseni matkalla ja nähdä etukäteen unelmani toteutuvan. Manfifestointi on vieläkin tärkeä osa elämääni, ja antaa minulle alitajuisia tavoitteita joita kohti mennä. Ajattelen usein, että olisipa siistiä tehdä tuota ja mennä tuonne. Siksi aktiivisessa käytössäni onkin Pinterest, se toimii eräänlaisena visuaalisena unelmakarttana (kirjoitetun kartan lisäksi).Ei silti kannata ajatella, että ihan kaikki meidän elämässämme on ohjattavissa - toisia asioita kun ei voi ohjata tai niiden tapahtumakulkuun ei voi vaikuttaa itse millään lailla ja elämä on toisinaan epäreiluakin, tämän on kirkkaasti todistanut viimeistään tämä globaali pandemia. Ajatukseni ei olekaan sanoa, että everything happens for a reason, vaan some of the things happens for a reason ennemminkin, ja se syy on se että olet myöntänyt itse itsellesi rehelliset unelmasi ja alkanut näin tehdä alitajuista työtä niiden läpiviemiseksi. Mitkä asiat sinun elämässäsi on tapahtunut manifestoinnin kautta? Kun mietit asiaa, voin luvata että pääset listaamaan ainakin muutamia tapahtumia. Toiset asiat eivät vain tapahdu tuon tuosta. Ja toisia asioita et ole aiemmin edes tajunnut tai muistanut manifestoiduksi ennenkuin asiaa alat miettimään.

Kehotankin teitä tekemään manifestointeja säännöllisesti, on ihan hauska seurata vuosien varrella miten ne toteutuu. Moni minun tämän hetkisistä suunnitelmista ja manifestoinneista (pitkällä tähtäimellä) liittyy lähinnä matkailuun ja häihin.

//Nina