Kyoto part one - Kiyomizu-dera

😄 if it only was this easy

Text in Finnish

Kyoton kuvia läpikäydessä ensimmäisenä mieleen muistui tietenkin armoton kuumuus. Tokioon verrattuna prefektuuri oli kuin mieto sauna; lämpötila heitteli aina +37 ja +39 välillä. Kuumuus oli siis sanomattakin aivan liian tukalaa, moni kuva jäi ottamatta kun piti keskittyä täysin siihen, ettei kadulle pyörtyisi sekä siihen, että vettä tuli juotua tarpeeksi eli armoton määrä, ainakin 8 litraa upposi päivässä. Keskipäivän paahteessa ei ylipäänsä pystynytkään viettämään pitkiä etappeja, vaan sisään ilmastoinnin alle oli päästävä ennen pitkää. Japanissa onneksi ilmaistointi on huippuluokkaa joka puolella, eikä missään olla varustauduttu perus pöytätuulettimilla, vaan kaupat muistuttavat lähinnä massiivisia jääkaappeja. Lisäksi Tokiosta Kyotoon siirtyminen ei ihan sujunut kuin Strömsössä; sopivasti tuli juhlittua kaikista illoista juuri viimeisenä Tokyossa eräässä yökerhossa, jossa 1000YEN:illä eli vajaalla 10 €:llä sai Happy hourina juoda niin monta cocktails kun mieli teki, ja tätä happy houria kesti tunti tolkulla. Voin kertoa, ettei kapsäkkien raahaaminen hiukka väsyneenä metroissa Shinkansen juna-asemalle ollut ihan unelmaa, nämä on näitä reissaamisen varjopuolia😃

Tänä kyseisenä saittaripäivänä aurinko painui pilveen iltapäivästä, jolloin koimme sopivaksi käydä Kiomizu-dera temppelillä vuoristossa. Tämä olikin lähes upein temppeli jonka Kyotossa näin, ja isossa roolissa oli tietenkin vuorelta kohoavat hulppeat näköalat. Harmiksemme yksi siipi temppelistä oli rempassa juuri silloin, mutta sen sisään pääsi mikä oli hyvä asia. Erityisesti mieleen jäi eristyksissä kököttävä temppeli keskellä vuorista metsää; siinä nähtävyydessä oli jotain aika maagista!

Lisäksi alueella oli erinäisiä uskonnollisia lähteitä ja rukouspaikkoja, joista osa hieman hilpeyttä herättäviä; murheet luvattiin poistaa paperilapun avulla ja jos nainen käveli suoraan silmät kiinni viivaa pitkin tietyn pömpelin luo, hän pääsee naimisiin. Näitä pisteitä on niin monta että väkisinkin joutuu taikavoiman vietäväksi; itse tuli ostettua pienen läpyskän, joka symboloi väriltään pitkää elinikää.

Kaupunkina Kyoto hieman yllätti. Jotenkin oli kuvitellut sen paljon 'pienemmäksi', mitä nyt pieni Japanin mittakaavassa voikaan tarkoittaa. Olin kuvitellut sen vanhaksi kaupungiksi ihan läpeensä, mutta todellisuudessa vanhat osiot olivat melko pieniä alueita (ja tietenkin turisteja vilisten) ja leijonanosa kaupungista sitten tätä uudempaa asuinaluetta ja arkkitehtuuria, jopa hieman tylsännäköisiä taloja, jossa nähtävyydet olivat siellä täällä ympäri suurta kapunkia. Tosin pakko sanoa heti perään, että ne pienet alueet jossa tätä upeaa historiaa ja ikivanhoja temppeleitä (osa jopa 600-700 luvulta saakka) oli nähtävillä, olivat sitten sitäkin upeampia ja näimme kyllä Kyotossa ehdottomasti matkan parhaimmat historialliset nähtävyydet, siitä ei ole epäilystäkään. Ei siis mikään ihme, että tässä kyseisessä kaupungissa on peräti 17 Unescon maailmanperintökohdetta.

Jatketaan seuraavaksi jälleen Kyoto-otoksilla!