Mökkirusketus ja kalanraato

Olen viettänyt tänä kesänä enemmän aikaa omalla mökillä kuin vuosiin. En edes muista, milloin olisin viimeksi ollut siellä 5 päivää putkeen kuten edellisviikolla olin. Olen ehkä hieman erakkoluonne, mutta täytyy myöntää että yksinomaan nautin välillä sellaisesta pakoreissusta johonkin luonnon helmaan - siitä saa parhaimmillaan päiviksi uutta energiaa, ihan jo pikaiselta visiitiltä. Nytkin olin superhelleviikonlopun yli samoilla mestoilla ja sopivasti mitattiin siellä mökkihuudeillamme kesän lämpöennätys, vaatimattomat 32,5 astetta, joten kelpasi loikoilla laiturilla.

Tästä puheenollen, elikkä laiturilla makoilun seurauksena; nyt voi jo itsekin kutsua itseään ruskeaksi. Tiedäthän sen, kun kaikki väittää että oletpa sä ruskea, ja omissa silmissäsi et edes sitä ole vielä ainakaan tarpeeksi. Nyt voin sanoa että olen nimenomaan tarpeeksi ruskea - en olisi uskonut, että tällainen on edes Suomessa mahdollista! Tänä kesänä on tosin myös ollut enemmän aikaa loikoilla auringossa kuin vuosiin, mistä ei myöskään sovi valittaa :)

Mitä muuta erityistä. Joo, se kalanraato. Luulin näkeväni jo helteisiä kangastuksia, kun eilen havaitsin mökkilaituriltamme noin viiden metrin säteellä lilluvan jotain ylimääräistä. Itseasiassa huomasin sen vasta kun olin uimassa. En uskaltanut lähestyä objektia, ties mikä ankerias se siellä lilluu, joten otin veneen alleni kiireen vilkkaa mennäkseni tsekkaamaan tilanteen. No, hauenraatohan se siinä lillui, monien veikkauksien tuloksena muilta siitä, mikä se voisi olla. Siinä oli siis laiskan miehen kalastusreissun tulos, kahden kilon hauki jolta oli jyrsitty molemmat päädyt. Yök, en edes halua mokomaa muistella. Onneksi se saatiin pois sieltä vedestä haisemasta.

Muuten, jos nyt tästä puheenaiheesta on sopivaa siirtyä ruoka-aiheisiin, niin tuli syötyä viikonloppuna parhaimmat kananmunat ja perunat mökkimme läheiseltä tilalta ja puolikkaan mukillisen ihan aitoja metsämansikoita tuoreena suoraan sieltä metsästä (tämä oli työn ja tuskan takana, mutta oli sen arvoista). Ei kyllä aitoa luomua voi ikinä tarpeeksi kehua!

(Ps. alin kuva otettu Porvoossa, linnut rääkyi toisiaan tai ehkä mieslintu huusi naiselle tai toisinpäin, mutta älämölö oli kova)

Tästä on hyvä lähteä uuteen viikkoon :) hyvää maanantaita!

//I have spent a lot of time at our summer place this year, more than in years. I can't even remember the last time I were there 5 days in a row, like the previous week - i reckon it was when I was a teenager years and years ago. I can't complain, since I really genuinely like it there. I like to escape from the hassle for a while every now and then, somewhere deep in the woods :D The feeling when you come back is energy loaded, calmed and relaxed, even after just two days this weekend. I can also call myself tanned at the moment - you know when people are telling you how brown they think you are, and you are always like, I'm not even that brown. But now, may i say, i really didn't think it is possible to get a deep tan like this in Finland! I have also had more time to tan this summer than in years, which I'm happy about. 

What else happened at the summer cottage; yes, the dead fish, this story is really not anything charming really, I was about to swim when I observed a extra object floating a bit away from our dock. I went to see with our boat what it was - yes, a massive dead fish... very nice. Luckily we got it carried away from the water!

I don't know if it's appropriate to speak about food after this story, but I have to say that I had the most delicious eggs and potatoes at our summer place this weekend. Straight from the farm nearby, nothing ever beats real eco products!